Tietoja 14 artiklasta
Tekijänoikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla vuonna 2019 annettuun direktiiviin (CDSM-direktiivi) sisältyy 14 artikla, jolla turvataan kuvataideteosten julkisoikeudellinen asema. Siinä puolustetaan erityisesti periaatetta, jonka mukaan vapaasti käytettävissä olevien teosten olisi säilyttävä vapaasti käytettävissä, kun ne digitoidaan. On tärkeää huomata, että säännöstä sovelletaan kaikkeen kappaleen valmistamisen tuloksena syntyvään aineistoon, ei pelkästään valokuviin.
”14 artikla – Julkiset kuvataideteokset
Jäsenvaltioiden on säädettävä, että kun kuvataideteoksen suojan voimassaoloaika on päättynyt, kyseisen teoksen kappaleen valmistamisesta saatuun aineistoon ei sovelleta tekijänoikeutta tai lähioikeuksia, paitsi jos kyseisestä kappaleen valmistamisesta saatu aineisto on omaperäistä siinä mielessä, että se on tekijän oma henkinen luomus.”
Käytännössä 14 artiklan sanamuoto tarjoaa joustavuutta kansallisen täytäntöönpanon aikana tavoilla, jotka voivat vaikuttaa sen puolustaman olennaisen ja pakollisen periaatteen onnistumiseen. Esimerkiksi 14 artiklaa sovelletaan ”kuvataideteoksiin” eikä kaikkiin luoviin teoksiin ja vasta sen jälkeen, kun ”kuvataideteoksen suoja-aika on päättynyt”.
Tämä herättää monia kysymyksiä. Mitä tapahtuu sellaisten vapaasti käytettävissä olevien teosten jäljennöksille, jotka eivät kuulu ”visuaalisen taiteen” tavanomaiseen merkitykseen, kuten käsityöt tai antiikkiesineet? Mitä tapahtuu jäljennöksille teoksista, joita ei ole koskaan suojattu tekijänoikeudella, kuten Leonardo da Vincin ja muiden renessanssitaiteilijoiden teoksista? Sovelletaanko 14 artiklaa taannehtivasti vai ainoastaan kansallisen täytäntöönpanopäivän jälkeen valmistettuihin kappaleisiin? Ja lopuksi, miten 14 artikla voisi vaikuttaa muihin lähioikeuksiin kuin niihin, jotka on tunnustettu ei-alkuperäisen valokuvauksen osalta, esimerkiksi audiovisuaalisten tuottajien oikeuksiin?
Direktiivin 14 artiklaa on tulkittava suppeasti siten, että ainoastaan Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen maiden, joilla on lähioikeuksia muihin kuin alkuperäisiin valokuviin, on tarkistettava kansallista lainsäädäntöään tällaisen suojan poistamiseksi. Laajempien vaikutusten ymmärtämiseksi työryhmä seuraa, miltä kansallinen täytäntöönpano näyttää kussakin jäsenvaltiossa.
14 artiklan kirjaimellisen merkityksen ylittäminen
Jotkin maat ovat tarkistaneet lainsäädäntöään siten, että siinä mennään 14 artiklassa edellytettyä pidemmälle. Näissä maissa tekijänoikeuslainsäädäntö tarjoaa nyt paremmat suojatoimet julkiselle omaisuudelle 14 artiklan hengessä.
Ruotsin tarkistetussa lähioikeuksia koskevassa säännöksessä suljetaan pois kaikkien sellaisten ”taideteosten” valokuvien uusi suoja, joihin ei enää sovelleta tekijänoikeutta, eikä pelkästään kuvataideteoksia. Ruotsin tekijänoikeuslain 49 §:ää sovelletaan teknisesti vain valokuvakuviin tai vastaaviin kappaleen valmistamistekniikoihin. Hallitus on kuitenkin selventänyt, että siltä osin kuin ei-alkuperäinen kappaleen valmistamista koskeva toimi tai teknologia ei kuulu ”valokuvakuvien” luokkaan, tekijänoikeuslaki ei tarjoa minkäänlaista suojaa sen tuottamalle esitykselle tai materiaalille.
Saksalla on myös laajempi näkemys asiasta. Saksan tekijänoikeuslain 68 §:n mukaan ”julkisesti saatavilla olevia kuvataideteosten jäljennöksiä” ei suojata valokuvien tavoin valmistettujen valokuvateosten ja -tuotteiden (kuten 3D-skannausten ja muiden kappaleen valmistamiseen käytettävien välineiden) lähioikeuksilla. Säännös on taannehtiva, koska sitä sovelletaan kuvataideteosten kappaleisiin siitä hetkestä lähtien, jona lähdeteoksen tekijänoikeudet ovat lakanneet olemasta voimassa, vaikka se olisi tehty ennen kyseisen tekijänoikeuden voimassaolon päättymistä.
Suppea lähestymistapa täytäntöönpanoon
Muut maat ovat omaksuneet suppean näkemyksen 14 artiklasta. Itävalta, Tanska ja Espanja tarkistivat lähioikeuksia koskevia säännöksiä siten, että niitä sovelletaan ainoastaan kuvataideteoksiin, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet. Sekä Tanska että Espanja panivat säännöksen täytäntöön sanatarkasti ja täytäntöönpanon määräajan jälkeen, jotta niille ei aiheutuisi seuraamuksia siitä, että niiden saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä viivästyi merkittävästi. Molemmat maat aikovat tarkistaa lainsäädäntöään ja mahdollisesti laajentaa sitä myöhemmin.
Joissakin tapauksissa saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä voi olla liian suppeaa. Tekijänoikeuslain 49 a § estää nyt lähioikeuksien suojan ”kuva taideteoksesta, jonka suoja-aika on päättynyt”. On epäselvää, miten tuomioistuinten olisi tulkittava tekstiä ottaen huomioon kappaleen valmistamisen aikana tuotettujen materiaalien, kuten tietojen, metatietojen tai muiden välineiden, laajempi valikoima kuin ”valokuva”. Säännöstä sovelletaan ainoastaan valokuviin, jotka on otettu 3.4.2023 jälkeen.
Mutta tarvitaanko kansallista täytäntöönpanoa?
Koska 14 artikla näytti koskevan lähioikeuksien käyttöä ei-alkuperäisessä valokuvauksessa, jotkin maat, joilla ei ole tällaisia oikeuksia, eivät ole uudistaneet kansallista lainsäädäntöään.
Belgia ei ole saattanut säännöstä osaksi kansallista lainsäädäntöään ja selittää, ettei erillistä säännöstä tarvita, koska Belgian tekijänoikeuslainsäädännössä edellytetään jo, että nämä materiaalit ovat ”tekijän oma henkinen luomus”, jota suojataan uudella tekijänoikeudella. Huolena oli, että uuden säännöksen sisällyttäminen voisi aiheuttaa sekaannusta ja epäselvyyttä tekijänoikeuslainsäädäntöön, koska kynnysarvoa sovelletaan jo kaikkiin teosten luokkiin eikä pelkästään kuvataiteen teoksiin. Muita maita,jotka kieltäytyvät saattamasta direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä,ovat Ranska, Unkari, Luxemburg, Alankomaat, Puola ja Slovakia.
Kroatia on sitä vastoin saattanut 14 artiklan osaksi kansallista lainsäädäntöään sisällyttämällä sen koko tekstin 18 artiklaan ”Suojaamattomat teokset”. Kuulemisprosessin aikana kulttuuriperintöala pyysi sisällyttämään tekstiin ”taideteos” eikä ”kuvataideteos”, mutta ehdotusta ei hyväksytty. Siitä huolimatta sen sisällyttäminen tekstiin on selkeä viesti siitä, että on tärkeää turvata julkinen valta. Vastaavia täytäntöönpanotoimia on toteutettu Virossa, Latviassa, Portugalissa ja Romaniassa.
Tekijänoikeutta laajemmat kulttuuriperinnön rajoitukset
Tekijänoikeus on kuitenkin vain yksi rajoitustyyppi, joka voi rajoittaa vapaasti käytettävissä olevien aineistojen jäljennösten käyttöä.
Italiassa ja Kreikassa on kulttuuriperintölakeja, jotka rajoittavat julkisessa omistuksessa olevan kulttuuriperinnön käyttöä tiettyihin tarkoituksiin ilman lupaa ja maksua. Tämä tarkoittaa, että kappale on vapaasti käytettävissä, mutta sen kuvaamaan teokseen sovelletaan eri oikeutta, joka rajoittaa sen käyttöä.
Moraalisia oikeuksia tai sopimusehtoja voidaan soveltaa myös kuvattuun teokseen tavoilla, jotka vaikuttavat kappaleen käyttöön tai saatavuuteen.
Seuraavat vaiheet
Julkaisemme lähiaikoina yhteenvedon eri maista keräämistämme tiedoista. Kyprokselta, Liettuasta ja Islannista puuttuu tietoja, joten jos sinulla on tietoja, ota yhteyttä osoitteeseen [email protected]. Voit myös liittyä Europeana Network Associationin tekijänoikeusyhteisöön pysyäksesi ajan tasalla alan kehityksestä.
Lue lisää
Jos haluat lisätietoja tästä aiheesta, tässä on joitain lisäresursseja, joita saatat pitää hyödyllisinä:
Andrea Wallacen tuore lehtiartikkeli ”Surrogate Intellectual Property Rights in the Cultural Sector”
Communia Association Eurovision -sivu ja DSM-direktiivin täytäntöönpanoportaali, joka on omistettu 14 artiklalle.
Deborah de Angelisin uutinen ”Onkojulkinen alue uhattuna Italiassa?”
Tuleva Public Domain Day 2024 -tapahtuma järjestetään Brysselissä ja verkossa 7. maaliskuuta 2024.
Erityiskiitokset 14 artiklan mukaisen työryhmän jäsenille, jotka tekivät yhteistyötä tässä tehtävässä tarvittavan tutkimuksen ja tiedonkeruun parissa.